Liikenteen onnettomuudet ovat Suomessa edelleen vakava yhteiskunnallinen haaste. Vuonna 2022 tapahtui maassa noin 13 000 liikenneonnettomuutta, joista yli 2 000 sai vakavan tai kuoleman saaneen loukkaantumisen. Onnettomuuksien aiheuttama kustannukset ovat yhteensä noin 1,8 miljardia euroa vuodessa, ja niiden osuus Suomen bruttokulutteista on noin 0,4 prosenttia. Onnettomuudet vaikuttavat voimakkaasti myös ihmisten elämänlaatuun ja työkykyyn.

Tässä artikkelissa tarkastellaan liikenteen riskienhallintaa ja sen puutteita Suomessa. Analysoimme onnettomuusluvut, turvallisuustekniikan kehittymistä ja sitä, miten nykyiset säännökset ja käytännöt voivat jättää riskit huomaamatta. Esitämme konkreettisia esimerkkejä, joissa turvallisuusratkaisuja ei ole riittävän tehokkaasti käytössä.

Onnettomuusluvut ja niiden kehitys

Suomen liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut viime vuosina, mutta lasku on hidasta. Vuonna 2020 tapahtui noin 12 500 onnettomuutta, kun 2019 oli 13 200. Vuoden 2022 onnettomuuksista 30 prosenttia tapahtui moottoriliikenteessä, 25 prosenttia polkupyörillä ja 20 prosenttia jalankulkijoilla. Auto- ja moottoripyöräonnettomuudet ovat kuitenkin edelleen pääasiallisia onnettomuustyyppien joukossa.

Onnettomuuksien vakavuus on myös merkittävä tekijä. Vuonna 2022 kuoli liikenneonnettomuuksissa 153 henkilöä, ja 2 000 henkilöä sai vakavan loukkaantumisen. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden ongelma on, että heitä ei ole riittävästi suojattu liikenteessä. Esimerkiksi vuonna 2021 tapahtui 30 prosenttia kaikista kuolleista onnettomuuksista polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisissä törmäyksissä.

• Vuoden 2022 liikenneonnettomuuksista 153 henkilöä kuoli.
• Onnettomuusten yhteiset kustannukset ovat noin 1,8 miljardia euroa vuodessa.
• Polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ongelma on, että heitä ei ole riittävästi suojattu.
• Vuoden 2022 auto- ja moottoripyöräonnettomuudet muodostivat 50 prosenttia kaikista onnettomuuksista.
• Suomen liikenneonnettomuuksien määrä laski vuonna 2020 noin 700:lla onnettomuudella verrattuna vuoteen 2019.

Nykyiset turvallisuustekniikat ja niiden rajoitukset

Suomessa on kehitetty monia turvallisuustekniikoita, kuten ajoneuvojen turvavöiden ja turvapussien käyttöä, sekä ajokorttien turvallisuusvaatimuksia. Vuonna 2021 otettiin käyttöön uusi ajokorttijärjestelmä, joka vaatii ajoneuvojen ajoneuvon turvallisuustestin ja ajokortin uudelleenarvioinnin.

Vaikka näitä tekniikoita on kehitetty, niiden tehokkuus on rajoitettu. Esimerkiksi ajoneuvojen turvavöiden ja turvapussien käyttö on tehokasta, mutta niiden käyttö ei ole kaikkien ajoneuvojen omistajien käytössä. Lisäksi polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden suojaus on edelleen heikkoa. Liikenteen turvallisuus on myös riippuvainen ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, kuinka hyvin he noudattavat sääntöjä.

On myös havaittu, että monissa kaupungeissa liikennejärjestelyissä puuttuu riittävästi turvallisuustoimintoja. Esimerkiksi liikenneyhteyksissä, joissa liikennemäärä on korkea, on tarvetta lisääntyneelle turvallisuuden varmistamiseen. Esimerkiksi Helsingin keskustassa on havaittu, että liikenneyhteyksillä on liian vähän turvallisuustoimintoja, kuten turvallisia polkuja ja jalankulkijoiden suojatuleita.

Liikenneonnettomuuksien syyt ja riskitekijät

Liikenneonnettomuuksien pääasialliset syyt ovat ihmisen virhe ja teknisten laitteiden vika. Ihmisen virheiden joukossa ovat huono näkyvyys, huono ajokäyttäytyminen, huono huolto ja huono liikennejärjestely. Teknisten laitteiden vikoja ovat muun muassa ajoneuvojen vika, sähköjärjestelmien vika ja ajoneuvojen turvavälineiden vika.

Suomessa on havaittu, että riskitekijöitä on erityisesti nuorten ajajien ja polkupyöräilijöiden välillä. Nuoret ajajat ovat suuremmassa vaarassa kuin vanhemmat ajajat, ja polkupyöräilijät ovat suurimmassa vaarassa törmäyksissä jalankulkijoiden kanssa. Lisäksi on havaittu, että liikenneonnettomuuksien riski kasvaa, jos henkilö liikkuu yksin tai ei noudattaa liikennejärjestelyjä.

On myös tärkeää huomata, että liikenneonnettomuuksien riski kasvaa myös, jos henkilö ei ole riittävän hyvin suojattu. Esimerkiksi polkupyöräilijät, jotka eivät ole käyttäneet turvapukua tai jalankulkijat, jotka eivät ole käyttäneet turvavöitä, ovat suuremmassa vaarassa.

Liikenneonnettomuuksien ehkäisy ja tulevaisuuden haasteet

Liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä on tärkeää kehittää sekä teknisiä ratkaisuja että ihmisten käyttäytymistä. Teknisillä ratkaisuilla voidaan parantaa ajoneuvojen turvallisuutta, kuten lisäämällä turvavöiden ja turvapussien käyttöä sekä kehittämällä ajoneuvojen turvajärjestelmiä.

Ihmisten käyttäytymisen kehittämisessä on tärkeää edistää turvallista liikennettä ja kouluttaa ihmisiä liikenteen sääntöjen noudattamisesta. Esimerkiksi koulutusohjelmat, jotka kouluttavat polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita turvalliseen liikenteeseen, voivat auttaa vähentämään onnettomuuksien määrää.

Tulevaisuudessa on tärkeää kehittää myös uusia teknologioita, kuten automaattinen ajaminen ja liikenteen valvonta. Automaattinen ajaminen voi auttaa vähentämään ihmisen virheiden vaikutuksia ja parantamaan turvallisuutta. Liikenteen valvonta voi myös auttaa havaitsemaan riskitekijöitä ja estämään onnettomuuksia.

Onnettomuuksien vähentämiseksi on tärkeää myös kehittää liikennejärjestelyjä ja varustaa ne riittävästi turvallisuustoimintoja. Esimerkiksi liikenneyhteyksissä, joissa liikennemäärä on korkea, on tarvetta lisääntyneelle turvallisuuden varmistamiseen, kuten turvallisempiin poluihin ja jalankulkijoiden suojatuleihin.

www.liraluck.fi/

Liikenteen turvallisuuden parantaminen edellyttää yhteistyötä eri tahojen välillä. Hallinto, liikennealan yritykset ja asukkaat tulee toimia yhdessä kehittämään turvallisempaa liikennettä. Tällainen yhteistyö voi auttaa vähentämään liikenneonnettomuuksien määrää ja parantamaan ihmisten elämänlaatua.